Käsityöharrastusten suosion myötä moni on päässyt pohtimaan mitä erilaisimpien materiaalien yhteen teippailua ja liimaamista. Kuumaliima on monelle harrastajalle tuttu tuote, sillä kuumaliimaa löytää usean kaupan hyllystä. Kuumaliima on edullista, sitä on helppo käyttää, ja työ käy nopeasti, koska jäähdyttyään liimaus on käytännössä valmis. Työn valmistuttua kuumaliima on helppo säilöä ja ottaa taas käyttöön seuraavalla kerralla ilman, että syntyy materiaalihukkaa. Mutta kuumaliima on paljon muutakin kuin vain tee-se-itse-harrastajan luottotuote. Teollisuudessa kuumaliimalla on useita käyttökohteita, jotka hyötyvät kuumaliiman monista eduista. Tämän ja tulevien kirjoitusten myötä avataan hieman syvemmin kuumaliimateknologian hyviä puolia samalla muistuttaen sen rajoitteista.
Kuva 1. Kuumaliimoja toimitetaan erilaisissa pakkausmuodoissa.
Kuumaliimojen valikoima on erittäin laaja. Käyttökohteiden vaatimukset vaihtelevat, mistä johtuen yhdellä kuumaliimatuotteella ei voida kattaa kaikkia vaatimuksia. Joidenkin kuumaliimatuotteiden välillä erot ovat lähes häviävän pieniä, mutta teollisessa tuotannossa pienetkin ominaisuuserot korostuvat. Tuotanto-olosuhteiden vaihteluista huolimatta, kuumaliiman pitää toimia nopeassa tuotannossa ongelmitta. Muutamankin sekunnin säästö kertaantuu tuntuvaksi, kun kyse on suurista tuotantomääristä. Kuumaliimalaadun valinnalla voidaan vaikuttaa myös liimalaitteiden huoltovälin pituuteen ja energian säästöön, mikä kaikki vaikuttaa lopulta tuotannon kustannuksiin. Mutta ennen kuin voidaan miettiä kuumaliiman tuotantotehokkuutta, on huolehdittava ensisijaisesta tavoitteesta – kuumaliiman on ominaisuuksiltaan vastattava sille asetettuja vaatimuksia käyttökohteessaan.
Kuva 2. Kuumaliimagranulaatti soveltuu hyvin liimalaitteiden automaattisiin täyttölaitteisiin.
Perinteinen kuumaliima on termoplastinen materiaali, eli sulatuksen ja annostelun jälkeen sen ei ole suunniteltu kemiallisesti muuttuvan. Siksi kuumaliima voidaan sulattaa uudestaan ominaisuuksiin vaikuttamatta. Tästä on hyötyä käyttökohteissa, joissa liima esiannostellaan, ja kappaleet liitetään myöhemmässä tuotantovaiheessa. Tai vastaavasti liitoksissa, jotka halutaan jälkikäteen lämmittämällä purkaa. Toisaalta tämä on myös termoplastisen kuumaliiman rajoite, koska liitos ei kestä korkeita lämpötiloja menettämättä liitoslujuuttaan. Termoplastinen kuumaliima myös viruu liiallisessa kuormituksessa, joten se ei sovi rakenteellisesti haastaviin käyttökohteisiin. Kuumaliiman lämmönkesto ja sisäinen lujuus, eli koheesio, sekä kuumaliiman tartunta erilaisten materiaalien pintaan riippuvat kuumaliimatuotteesta. Kuumaliiman perustana on polymeeri eli muovi, joka muodostaa liiman selkärangan ja vaikuttaa merkittävästi kuumaliimatuotteen ominaisuuksiin. Kuumaliimoja voidaan luokitella polymeerien mukaan. Yleisimmät kuumaliimojen peruspolymeerit ovat Etyyli-Vinyyli-Asetaatti (EVA), polyolefiinit (PO), polyamidi (PA), sekä kumihartsit. Kuumaliima sisältää peruspolymeerin lisäksi hartseja ja vahoja, joilla säädetään kuumaliiman tartuntaa ja viskositeettia, sekä lisäaineita, joilla parannetaan kuumaliiman säilyvyyttä tai esimerkiksi annetaan kuumaliimalle väri.
Kuumaliimojen ominaisuuksista johtuen niiden tyypillisimmissä käyttökohteissa liimaliitos ei joudu merkittävään rasitukseen kuin korkeintaan hetkellisesti. Tai kuumaliimalla liimatun lopputuotteen elinkaari on lyhyt. Myös silloin, kun valmistusmäärät ovat suuria, kuumaliiman nopeus ja edullisuus puoltavat sen valintaa. Tällaisia käyttökohteita ovat esimerkiksi pahvipakkausten kokoonpano eli laatikonmuodostus, ilman- ja öljynsuodattimien valmistus, kalustelevyjen pinnoitus ja listoitus, sekä erilaiset materiaalien yhteen laminoinnit. Polyamidi- sekä polyolefiinipohjaisia kuumaliimoja käytetään lisäksi matalapainevalumenetelmässä (Low-Pressure Molding, LPM) elektroniikan, kuten piirikorttien ja liitosten, suojaamiseen.
Kuva 3. Lämmitetyt letkut ja annostelupäät kuljettavat kuumaliiman tarvittavaan tuotantolinjan vaiheeseen.
Kuumaliiman käyttökohteiden määrä laajenee merkittävästi, jos kuumaliimassa annostelun jälkeen tapahtuu kemiallinen reaktio, jonka aikana termoplastinen kuumaliima muuttuu kertamuovin kaltaiseksi verkottuneeksi polymeeriksi. Reaktion ansiosta kuumaliiman lämmönkesto ja virumiskestävyys paranevat huomattavasti. Tyypillisesti tällaiset kuumaliimatuotteet, reaktiiviset kuumaliimat, pohjautuvat polyuretaaniin (PU) ja vaativat erityislaitteet liiman annosteluun. Kemiallinen reaktio on usean päivän kestävä prosessi mutta kuumaliiman alkulujuus saavutetaan välittömästi, joten tuotannon läpimenoaika voidaan pitää lyhyenä.
Ota yhteyttä myyntiimme soittamalla 010 324 6640 tai sähköpostilla myynti@hotmelt.fi, jos haluat lisätietoa tuotteista, tai miten kuumaliimat voisivat auttaa ratkaisemaan tuotannollisia tarpeita. Oheisesta linkistä pääset tutustumaan kuumaliimavalikoimaamme. Tulevissa blogeissa perehdymme tarkemmin erilaisten kuumaliimateknologioiden erityisominaisuuksiin ja annosteluvälineisiin.